29.9.2015 Interski 2015 telemarkkaajan silmin

Interski on neljän vuoden välein järjestettävä kongressitapahtuma hiihdonopetusalalla työskenteleville ihmisille ympäri maailmaa. Tarkoituksena on tutustua eri maiden hiihdonopetusjärjestelmiin ja verkostoitua alan ihmisten kanssa. Interskin kohokohtana ovat demoshowt, joissa eri maiden edustusjoukkueet esittelevät osaamistaan pääasiassa kuviolaskuin. Muu pääpaino on workshopeissa ja luennoissa, joita kukin maa järjestää omien teemojensa mukaisesti.

Vuoden 2015 Interski järjestettiin 5.9. – 12.9. maailman eteläisimmässä hiihtokeskuksessa Cerro Castorissa, Ushuaiassa, Argentiinassa. Ushuaia sijaitsee Tulimaassa (Tierra Del Fuego), Argentiinan eteläisimmässä osassa sijaitsevassa saaristossa. Viimeisimmät aiemmat Interski – tapahtumat on järjestetty St. Antonissa, Itävallassa (2011) ja Etelä-Koreassa (2007). Koko Interski on saanut alkunsa vuonna 1951 Zursissa, Itävallassa ja onkin nykyään alan laajin kansainvälinen foorumi.

Cerro Castor

Matkalla ylöspäin

Cerro Castor

Keskuksesta löytyy myös monille tuttuja munamankeleita!

Interski 2015 starttasi 5.9.2015 Suomen joukkueen yhteisellä tervetuliaiskokoontumisella. Suomen joukkue oli osanottajamäärältään suurin, noin 80 osallistujallaan. Osa joukkueesta kuuluu edustusjoukkueisiin eli demotiimeihin; Suomen telemark-joukkueessa jäseniä on 7, alppihiihdon edustusjoukkueessa 7, lumilauta-tiimissä 5 ja maastohiihtoa edustamassa 3 henkilöä. Mukana oli myös Shory:n eli Suomen Hiihdonopettajat Ry:n kouluttajia ja Levin edustajia, Levin oltua ehdokkaana järjestämään seuraavaa Interskitä vuonna 2019. Loput osallistujista olivat mukana delegaatiossa oppimassa uutta osallistuen workshoppeihin ja luennoille, kannustamassa demojoukkueita sekä verkostoitumassa kollegoihin ympäri maailmaa.

Suomen joukkue!

Itse lähdimme matkaan telemark-suksin. Telemark sai alkunsa Norjassa 1800-luvun puolivälissä, jolloin hiihtoa harrastettiin ensimmäisiä kertoja myös huvina ja urheiluna. Nykyaikaisen telemarkin alkuna pidetään Telemarkin maakunnasta kotoisin olevan Sondre Norheimin, aikansa "hiihtopummin" ja nykyaikaisen hiihdon isän, osallistumista Kristianiassa (nykyisessä Oslossa) hiihtokilpailuun vuonna 1868 (Wikipedia). Telemarkin kautta maailmalle esiteltiin uusi käännöstyyppi ja uudenlaiset välineet. Vuosikymmeniä telemark oli lajina unohduksissa, kunnes 1970 – luvulla laji herätettiin henkiin Yhdysvalloissa vapaalaskijoiden toimesta. Eurooppaan telemark palasi 1980 – luvulla, kuitenkin vain pienten piirien pariin. 1990 – luvulla lajin suosio kasvoi suuresti harrastajamäärien, välinetarjonnan ja kilpailutoiminnan lisääntyessä voimakkaasti. Telemark on kaikista hiihtolajeista perinteisin ja monipuolisin ja se onkin kaikkien laskettelutekniikoiden kantamuoto; siitä ovat muutkin alppilajit myöhemmin syntyneet.

Telemarkhiihtoa Chillanissa, Chilessä

Ja sitä itseään El Coloradossa, Chilessä!

Portillossa, Chilessä, Pepe kyykkii menemään!

Corralcossa, Chilessä, päästiin laskemaan telemarkia erilaisissa olosuhteissa lumen ollessa raskasta ja märkää

Portillossa tellu taittui puuterin pöllytessä

Reissatessamme ennen Interskitä miltei kuukauden laskien Chilessä, oli itsestään selvää lähteä matkaan ykköslajimme välinein. Pepe kuuluu Suomen telemark-edustusjoukkueeseen, joten hän tietenkin lähti matkaan tiiminsä suksilla. Itse olen viime vuosina hurahtanut telemarkiin lopullisesti, suurimpina syinä tuo oma henkilökohtainen valmentajani ;) sekä lajissa kiehtova fyysisyys ja vapauden elementti. Harvasta asiasta saan yhtä hyviä fiiliksiä kuin kyykkien rinteissä tai niiden ulkopuolella, alppihiihto vain tuntuu ”maailmaltaan jäykältä” verrattuna telemarkkiin. Vitsailinkin reissusta ja välineistä kysyville että en kai minä nyt hyvää reissua millään alppisuksilla pilaa! No, vitsit vitsinä, alppisuksillahan sitä hiihdonopettajanakin suurimman osan ajasta viettää, mutta ehkäpä juuri siksi vapaa-ajalla on kiva antaa kantapäiden vapautua ja kyykkiä menemään!

Sunnuntai 6.9. starttasi rinnealueisiin tutustumisella. Cerro Castorin hiihtokeskus sijaitsee 35 kilometrin päässä Ushuaian kaupungista, joten eri maiden joukkueet siirtyivät päivittäin keskukseen ja sieltä pois bussikuljetuksin. Itsellemme alue oli jo muodostunut tutuksi telemark-joukkueen saavuttua paikanpäälle jo keskiviikkona ja torstaina, joukkueen harjoitellessa ennen tapahtumaa kuvioitaan kesän laskutauon jäljiltä, minun ja toisen ”huoltajan” kuvaillessa suorituksia. Sunnuntai-iltapäivällä alueeseen tutustumisen jälkeen vuorossa oli alkuseremonia, jossa eri maiden edustusjoukkueet esittäytyivät ja järjestävä taho, kaupunki, ISIA sekä Interski-organisaatio pitivät puheitaan. Illalla ohjelmassa oli vielä avajaisseremonia kaupungissa, mutta myrskyn takia isoimmat seremoniat oli peruttu ja tapahtuma siirretty sisälle halliin, jossa oli puheiden lisäksi tango-esityksiä, soittoesityksiä sekä trapetsitaiteilija esiintymässä kansainväliselle hiihtoyleisölle.

Avajaisten tunnelmaa Suomen joukkueen esittäydyttyä

Demorinne Cerro Castorissa

Suomen joukkuetta

Avajaisten tunnelmaa!

Hyvillä fiiliksillä

Demolaskuja katsomassa

Kannustamassa!

Maanantaina käynnistyivät demoshowt sekä workshopit ja luennot. Ushuaiassa demoshowt olivat vuorossa heti aamupäivällä, niin logististen kuin valaistusteknisten syiden vuoksi. St. Antonissa neljä vuotta sitten showt olivat illalla, ja niistä muodostuikin tapahtuman kohokohta. Ushuaiassa demot jäivät valitettavan vaisuiksi ajankohdan vuoksi. Yleisö ei löytänyt paikalle ja monena päivänä lumisade oli niin sankkaa, että se haittasi näkyvyyttä. Workshopit starttasivat heti demojen jälkeen, hieman ennen puoltapäivää. Aikataulullisesti Cerro Castorin järjestelyt eivät herättäneet suunnatonta tyytyväisyyttä. Koska demot haukkasivat aamupäivästä suuren palan pois, mahtui kuhunkin päivään vain yksi workshop kunkin osallistujan lukujärjestykseen. Aiemmissa Interski –tapahtumissa demojen ollessa illalla, on päivällä ollut workshopeja kahdessa portaassa, joten osallistujat kertoivat saaneensa näistä paljon enemmän irti. Itse olimme aktiivisia joka päivä ja halusimmekin verkostoitua maailman telemark-väkeen ja oppia mahdollisimman paljon. Workshopit alkoivat hieman epäorganisoidusti kaikkien vain levittyessä demorinteen alapuolelle, etukäteen osallistujat eivät saaneet tietoa eri maiden workshopien aiheista tai sisällöistä. Ihmiset yrittivät bongailla itseään kiinnostavia maita ja ryhmiä ja pujahtaa johonkin joukkoon. Itse olimme tutustuneet USA:n telemarkjoukkueeseen jo lauantaina ja paikalla oli myös tuttuja Portillosta; Saksan telemarkin puuhamies Andreas. Etsimme vain tuttuja kasvoja ja oikean näköisiä siteitä alppinistien joukosta, joten marginaalilajin edustajana tehtävämme oli hieman helpompi.

Telemarkkaajia Interskissä! kuva: Telemark Plus e.V.

Telemark DemoTeam Finland ja Joulupukki! kuva: Turismo Ushuaia

Telemarkkaajia oli Interskissä yhteensä noin 50, ja heti ensimmäisestä päivästä alkaen yhteishenki oli vahva ja aktiivinen. Etukäteen en tiennyt onko joka päivälle ohjelmaa telemarkin parissa, joten olin valmistautunut käymään myös alppiworkshopeissa telluineni. Yllätyin todella positiivisesti siitä, että joka päivälle löytyi sisältöä telluilla, jopa enemmän kuin ehdimme osallistua! Useampana päivänä useampi kuin yksi maa järjesti telemark-workshopin, joten valitsimme mieluisimmat. Starttasimme opintoputkemme Australian opetus- ja tekniikka käytäntöihin tutustumalla, jatkoimme Sveitsin ja Uuden-Seelannin opeilla, lopettaen Kanadan näkemyksiin. Tarjolla oli myös USA:n, Slovenian ja Italian workshopeja, jotka jäivät tällä kertaa käymättä läpi. USA jäi väliin tarkoituksellisesti suuresta mielenkiinnosta huolimatta, koska tutustuimme maan kolmeen edustajaan muuten saaden heiltä myös maansa materiaalia opetusohjelmineen. Italian taas jätimme väliin, koska kävimme heidän luennollaan saaden mielikuvaa maan lähestymistavasta.

Australian workshopissa uusi-seelantilaisen Anin kanssa!

Australian workshop

Richard, Australian workshopin vetäjä

Oppeja from Down Under

Australian workshop

Uuden-Seelannin workshop ja vetäjänsä Greg

Uuden-Seelannin workshop

Sveitsin workshop

Bastien, Sveitsin workshopin vetäjä

Kanadan workshop, jota vetämässä Marie Catherine

Kanadan workshop

Workshopien suurin anti on erilainen näkökulma tuttuihin aiheisiin. Oli mielenkiintoista nähdä kuinka erilailla samaa aihetta lähestytään eri maiden opetusohjelmissa. Oli myös todella mielenkiintoista seurata keskustelua tekniikkaeroista ja näkemyksistä siitä, kuinka telemarkia lasketaan. Australian ja Uuden-Seelannin tyyli esimerkiksi poikkeaa melkoisesti omastamme. Erilaiset harjoitteet eri lähtökohdista toivat uutta ajateltavaa omaan laskemiseen ja opettamiseen. On myös aina oman ohjaamisen kannalta mielekästä osallistua erilaisten, eri taustan ja kansallisuuden omaavien ihmisten ohjattavaksi. Herää nimittäin melkoisesti ajatuksia ja inspiraatiota. Itseäni myös aina inspiroi nähdä itseäni taidokkaampia ihmisiä tekemässä jotakin, jossa itselläni on vahva intohimo kehittyä. Onhan se nyt esimerkiksi aikamoista tehdä pariharjoitusta Sveitsin maajoukkueessa laskevan ihmisen kanssa. Ei voi kuin ihastella, inspiroitua ja saada kovasti kimmoketta omiin treeneihin! Niin ja jäädä vähän jälkeen. ;) Pepeähän kun aina saa odotella…

Tai sitten ei. :D Luentoja valitsimme lukujärjestyksestä myös itseämme kiinnostavin aihein. Tsekkien edustaja luennoi lihastyöskentelystä ja paineenjakautumisesta käännöksen aikana telemarkhiihdossa. Hän oli tehnyt väitöskirjan aiheesta, joten luento oli turhankin lyhyt mielekkääseen sisältöönsä nähden. Italian luennolla opimme maan telemark-opetusohjelmasta ja USA:n luennolla kävimme oppimassa telemarkin sijaan maan soveltavan alppihiihdon opetuksesta. Olimme tutustuneen maan soveltavan alppihiihdon laskijaan Geoffiin ja jutelleet aiheesta ja sen vierestä useampana päivänä, joten odotukset luentoa kohtaan olivat korkealla. Ja luento ylitti ne! Olimme saaneet jo ennen luentoa Geoffilta USA:n soveltavan alppihiihdon juuri julkaistun kansion monoskin ja bi-skin opettamisesta. Yllättäen maassa on laji ja sen eteenpäin vieminen paljon pidemmällä kuin piskuisessa Suomessa. Luento käsitteli sitä, kuinka tärkeä tavoite itsenäiseksi laskijaksi opettaminen kelkkalaskettelussa on. Ja kuinka opettaminen keskittyy liian helposti elämysten tuottamiseen ja laskijan aktivointi ja motivointi omatoimiseksi unohdetaan. Geoff ja valmentajansa Kim pitivät erittäin mielenkiintoisen luennon, josta jäi paljon ajatuksia omaan ohjaustyöhön ja etenkin soveltavan alppihiihdon tuleville tunneille!

Tsekin luennolla

Italian luennolla

Minä ja Geoff

Verkostoiduimme viikon aikana lukemattomien uusien ihmisten kanssa, niin Uudesta-Seelannista, Yhdysvalloista, Saksasta, Sloveniasta, Sveitsistä, Italiasta, Andorrasta, Argentiinasta, Chilestä, Hollannista, Japanista, Australiasta, Puolasta, Tanskasta, Norjasta, Englannista, Itävallasta kuin Kanadastakin. Yhteensä osallistujia oli yli kolmestakymmenestä maasta. Telemark-porukka oli tiivis ja saimme mainioita kontakteja eri puolilta maailmaa!

Telemarkkaajia Yhdysvalloista, Saksasta ja Suomesta! kuva: Telemark Plus e.V.

Seuraava Interski 2019 järjestetään Bulgarian Pamporovossa, Levin sijaan. Paikka valitaan äänestyksellä eri maiden kesken, ja jokaisella ISIA-jäsenmaalla on yksi ääni. Levi hävisi Bulgarialle kahdella äänellä, eli valitettavasti vuonna 2019 ei olla nykyisillä talvikotikonnuillamme Levillä. Interski 2015 päättyi iloisiin tunnelmiin päätösjuhlissa Ushuaian keskustassa. Tapahtuman henkeen kuuluu perinne pinssien keräilystä ja vaihtamisesta eri maiden kanssa ja oman maan edustusasun vaihtamisesta toisen maan edustajan kanssa. Pepe keräsikin viikon aikana melkoisen kokoelman pinssejä ja vaihtoi asunsa Argentiinan edustajan kanssa. Itse vaihdoin asuni japanilaisen naisen kanssa, joka kuulemma oli Japanin joukkueen ainoa nainen. Eipä siis tule toista naista vastaan minun Japanin edustusasussani missään. :D  Pepe myös ahkerana kontaktien luojana myi suksensa paikalliselle poliisille. Poliisi olisi halunnut ostaa koko setin, eli Scarpan NTN-monot, NTN-freeride siteet sekä Headin Caddy-twintip-sukset, koska laskuvälineet ja etenkin harvinaisemman lajin, telemarkin, välineet ovat todella kalliita Argentiinassa. Varansa eivät kuitenkaan aivan riittäneet koko settiin, joten Pepe ruuvasi siteet irti ja myi sukset parillasadalla eurolla. Uutena kyseiset sukset maksavat Suomessa reilun neljäsataa euroa, mutta Argentiinassa hinta pompsahtaa yli kuuteensataan! Parisataa käytetyistä oli kuitenkin kelpo summa, joten kummatkin olivat tyytyväisiä.

Takit vaihtuivat!

Pepen pinssikokoelmaa. Pepe saikin lempinimen hissimiehiltä; Pepe the pin!

Vaikka telemark hiihdonopettajan näkökulmasta onkin lajina hyvin marginaalinen, vuodessa muutamien harvojen opetustuntien osuessa kohdalle, oli silti erittäin antoisaa osallistua Interskihin telemarkkaajana. Laji on kuitenkin oma päälaji, joten lajin vinkkelistä on mielenkiintoista tarkastella koko hiihdonopetusmaailmaa. Monessa muussa maassa hiihdonopettajien koulutusjärjestelmä mahdollistaa miltei tai kokonaan koko koulutusputken läpikäynnin telemark päälajina! Suomessa Shoryllä on tällä hetkellä kurssitarjonnassaan vain telemarkin taitomoduli, eli hiihdonopetuspohja pitää luoda joko alppihiihdolla tai lumilautailulla. Ymmärrettävästi, lajin ollessa hiihdonopetuksessa niin marginaalinen kuin onkin. Tämä on kuitenkin mielenkiintoista, muualla lajin ollessa vielä marginaalisempi ja silti tarjonnasta löytyen enemmän koulutusmahdollisuuksia, etenkin vain ja ainoastaan kyseisen lajin parissa! Suomi edusti Ushuaiassa kaikista maista suurimmalla telemark-edustuksellaan, ja saimmekin kuulla kysymyksiä siitä, onko telemark Suomessa niin näkyvä laji kuin Interskin perusteella vaikuttaa. No mutta tulevaisuudessa tietenkin, kaikkien ymmärrettyä vihdoin hyvän päälle.. 

FREE YOUR HEELS AND YOUR MIND WILL FOLLOW ;)

#josseoishelppooseoisalppii